tiistai 9. kesäkuuta 2015

Maistelu osoittaa - Nebbiolo on Barolon vuosikertojen herkkä peili

Barolo-illan kattaus deliziosa.
Maistelussa Barolon vuosikerrat 2005, 2008, 2009 ja 2010
Kävin ilahduttavassa illanvietossa, jossa sain vertikaalisesti maistella Fenocchion ja Cappellanon Baroloita eri vuosikerroilta. Tällaisessa maistelussa vuosikertojen yksilöllisten sääolosuhteiden vaikutukset herkkään Nebbioloon tulevat hienosti esiin. Toisaalta on todettava, että tuottajista etenkin Fenocchio on saanut viiniammattilaisilta kiitosta johdonmukaisesta kyvystään tuottaa laatuviiniä vaikeidenkin sääolosuhteiden vuosina, joten mitään pommia vastaan ei tullut, vaikka sainkin palaatilleni myös sääolosuhteiltaan vaikeiden vuosikertojen 2005 ja 2009 viiniä.

2010 vuosikerta oli Barololle juhlaa
Vuosikerta 2010 oli Barololle huikea. Kaikki asettui kohdalleen kuin Strömsössä: kasvukausi oli viileänpuoleinen ja pitkä. Näin rypäleet saavuttivat tasaisen kypsyyden ja säilyttivät happonsa, mikä on olennaista ikääntymiskykyä silmällä pitäen. Tämän lisäksi vuorokauden sisäinen lämpötilavaihtelu oli syyskuussa optimaalisen suurta, minkä johdosta rypäleet saavuttivat kompleksisen aromikkuuden ja täyden kypsyyden. Syntyi hienossa tasapainossa olevia viinejä, jotka ovat hedelmäisiä ja kypsiä jo varhain juotavaksi, mutta myös happorakenteeltaan ja aromien kirjoltaan ikääntymisen kannalta erittäin lupaavia.

Ensimmäinen Barolo on illan ainoa idän ja lännen sekoite, jossa on Nebbioloa niin Monforte D’Albasta kuin Barolostakin. Tavoitan tästä väriltään kevyen rubiininpunaisesta, tiileen taittavasta viinistä niin Barolon kukkeaa eleganssia – kukkaisuutta, ruusuja ja orvokkeja – kuin Monforten tiukkaa ryhtiäkin. Suutuntuma on keskitäyteläinen, hyvin hedelmäinen, jopa pyöreä. Rakenteeltaan napakkatanniininen, keskihapokas viini jättää kepeän elegantin vaikutelman. Vaikka jälkimaku on pitkä, ei viini ole kuitenkaan illan kompleksisin heijastuma 2010 hengessä.

Fenocchio Barolo Bussia 2010
Seuraavaksi vuorossa on samaisen tuottajan cru-viini Bussian viinitarhoilta, Monforte D’Albasta, edelleen 2010 vuosikertaa. Kuten Monforten viiniltä voi odottaakin, nyt vastassa on konsentroituneempi viini. Liekö sitten Bussian crun ansiota, nyt myös aromit ovat upean moniuloitteiset. Kirsikan, vadelman ja kukkien ohella tuoksussa on runsaasti kehittyneisyyttä: kuivattuja hedelmiä, rusinaa ja fariinisokeria. Eläimellisiäkin aromeja, kuten nahkaa sekä syvempää parfymaattista kukkaista ulottuvuutta nousee esiin. Suutuntuma tässäkin viinissä on keskitäyteläinen, mutta nyt tanniinit ovat hyvin kuivattavat ja hedelmäisyys vähäisempää kuin edellisessä. Jälkimaku on huikean pitkä ja kirsikkainen. Todellinen laatuviini. Jos tämä saisi aikaa, voisi rakenne olla vielä miellyttävämpi ja bouquet todella monikerroksinen.

Vuosikerta 2009 – epätasaista kypsymistä
Ilmaston lämpeneminen on tuottanut haasteensa Barololle. Vaikka ylipäätään säätilat ovat muuttuneet tasaisemmiksi ja - kiitos tämän - 2000-luvulla on ollut runsain mitoin hienoja Barolo-vuosia, on joukossa myös ollut ylikuumia vuosia kuten 2003 ja 2009. Ongelmaksi 2009 muodostui rypäleiden epätasainen ja liian varhainen kypsyminen. Epätasaisuus tuotti viineihin raakoja ja ylikypsiä sävyjä yhtä aikaa, ellei viinintekijä ollut taitava. Taitoa on esimerkiksi suojata rypäleitä niin, että ne kypsyisivät tasaisemmin tai heittää sumeilematta raa’at pois, kun muut rypäleet ovat optimaalisesti kypsyneitä. Hyvin monet Barolon tekijät valitettavasti jättivät taitavammat ratkaisut sikseen. Sen sijaan he yrittivät maskeerata raakoja sävyjä käyttämällä uutta tammea. Tuloksena oli vähemmän klassisia Baroloita, ja enemmän tavanomaisia, ”kansainvälisiä” punaviinejä. Myöskin ikääntymispotentiaali on heikko näissä happonsa usein ylikypsyyden vuoksi taittaneissa viineissä, joissa on heikko aromaattinen kompleksisuus rypäleiden varhaisen poiminnan vuoksi. Fenocchio sai poikkeuksellisen hyvää palautetta täysin pätevästä Barolostaan vuodelta 2009. Olen silti havaitsevinani huomattavasti enemmän tammea tässä viinissä kuin muissa Fenocchion, yleensä traditionalistisissa, Baroloissa. Mene ja tiedä.

Fenocchio Barolo Bussia 2009
Aromien kirjo jää huomattavasti ohuemmaksi kuin aikaisemmissa viineissä, olkoonkin että tuoksussa myöskin edellisestä viinistä tutut Fenocchion Bussian kuivatut hedelmät tulevat esiin. Nyt hedelmiä sävyttää voimallinen vanilja. Kuumaan ilmanalaan sopiva täyteläinen ja roteva suutuntuma, ei tule yllätyksenä. Kuitenkin runsas alkoholi, hedelmäisyys ja kyllin ryhdikkäät tanniinit ovat hyvässä tasapainossa, viini miellyttävää tuntuu sopivalta nautittavaksi juuri nyt.

Cappellano Barolo Otin Fiorin 2009
Edellinen 2009 viini tuli itäpuolen Monfortesta, Bussiasta, kun tämä saapuu puolestaan itäpuolen Serralungan Gabuttista. Vaikean vuosikerran saavutukseksi tyyli on suorastaan klassinen. Kukkia löytyy tuoksusta runsaasti, jopa parfyymiset mittasuhteet saavuttavalla tavalla. Tavoitan niin tuoretta kuin säilöttyä kirsikkaa. Väriltään ja rakenteeltaan viini on tummaa,  konsentroitunutta sekä ryhdikkään tanniinista ja hapokasta, mikä istuu Barolon itäpuolelle. Happorakenne on kypsä ja miellyttävä.
 
Giacomo Fenocchio, Barolo, Bussia, maistelu, vuosikerta 2008, viiniblogi
Fenocchio Barolo Bussia Riserva 2008.
Vuosikerta 2008 – napakka happorakenne
Tämä ei ollut hassumpi vuosikerta Barolossa. Ei käänteen tekevä, mutta läsnä ei ollut suuria katastrofin aineksiakaan. Kovin sateinen kevät muuttui homeuhkaa viistäen kuumaksi loppukesäksi ja sopivan viileäksi, lämpösykliltään vaihtelevaksi syksyksi. Näin syntyi hyvän happorakenteen rypäleitä, jotka tuottivat tasapainoisia viinejä.

Fenocchio Bussia Riserva 2008
Fenocchiolla on tapana valita vain YKSI lupaavin Bussia-tynnyrinsä (4000 litraa) Riserva-kypsytykseen, joka jatkuu vuotta muun Barolon kypsytystä pidempään. Nyt maistelussa tämän kypsyttelyn voikin havaita kuivattujen hedelmien aromien yhä syvempänä kerroksellisuutena. Esille nousevat rusinat, viikunat, aprikoosit ja intesiivinen kukkainen parfyymi. Syvemmältä löytyy vielä hikeä, mausteisuutta, lakritsia ja nahkaa. Suutuntuma on edelleen räväkän tanniininen, täyteläisyydestään huolimatta kuitenkin tasapainoinen ja elegantti. Suu suorastaan täyttyy kuivattujen hedelmien aromeista ja kypsistä, miellyttävän hienojakoisista tanniineista.


Barolo, vuosikerrat, Cappellano, viiniblogi, viiniarviot, maistelu
Cappellano Barolo Otin Fiorin 2009 ja 2005.
Vuosikerta 2005  - kuivuus koetteli

Cappellano Barolo Otin Fiorin 2005

Vuosikerta 2005 oli vaikea kuumuuden ja ennen kaikkea suuren kuivuuden vuoksi. Cappellano on tuottajana kuitenkin koulinut köynnöksensä. Tilalla on ainaa käytetty täysin luomumenetelmiä, joten köynnöksiä ei ole avustettu, vaan ne ovat ikään kuin oppineet selviytymään vaikeissakin olosuhteissa. Kenties siksi tässä hienossa viinissä on kuumista olosuhteista huolimatta aromien kompleksisuutta: punaista ja tummaa kirsikkaa, kukkia, seetriä, savua ja tupakkaa. Serralungalle sopien täyteläinen ja suuri rakenne on tiivis, ryhdikäs ja silti elegantti. Tiukan konsentraation ohella tarjolla on edelleen hedelmäisyyttä. Jälkimaku jatkuu pitkään.

***
Näin päättyy Barolon syväluotaus tältä erää. Tiedossa on kuitenkin vielä erään jumalaisen Barolon arvio, jonka aion suristaa sormenpäilläni aivan lähiaikoina. Sen jälkeen keskitytään jo muihin teemoihin, esimerkiksi kesäisiin viinibaarivinkkeihin. Mitään en silti lupaa - eihän sitä koskaan tiedä, milloin on taas aika palata Baroloon! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti