sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Jouluviinit osa III - valkoviiniä kaloille (tai kinkulle!)

Jouluviinit, Livon Friulano viiniblogi, joulun valkoviini, valkoviini kinkulle, valkoviini joulukaloille, viiniarviot, Friuli Venezia-Giulia, Collio
Livon Friulano 2014.


Arvio
4/5 – erittäin hyvä viini
hinta-laatu - edullinen

Väriltään kirkas, kevyen sitruunankeltainen viini yllättää kompleksisella tuoksullaan. Vaikka viini on nuorta ja valmistettu yksinomaan neutraalissa teräksessä, tarjoaa sen rypälelajike, Friulano, aromien kirjon. Runsaan päärynäisen, sitruksisen hedelmäaromaattisuuden rinnalla tuntuu kukkaisuutta. Mausteinenkin viini on: havaitsen salvian yrttisyyttä ja valkopippuria. Mantelinen pehmeys taustoittaa koko aromien kirjon tehden siitä syvemmän kuin muutoin nuorekkaalta, hyvin raikkaan tuoksuiselta viiniltä ehkä odottaisi.

Suussa kevyen värinen ja raikkaan tuoksuinen viini pääsee miltei yllättämään. Se on vähintään keskitäyteläistä rakenteeltaan. Friulanolle lajikkeena tyypillinen kermaisen sävyinen mantelisuus johtaa jo ajatukset malolaktiseen fermentaatioon, mutta ehkä kuitenkin kysymys on vain Friulanon ominaispiirteestä lajikkeena. Joka tapauksessa viini on suuntäyttävää samalla, kun se on rutikuivaa, korkea happoista ja kielen päällä jopa kevyesti frizzantea (mutta vain hyvin kevyesti). Mantelisuuden ohella suussa tuntuvat aromeista erityisesti sitruksisuus, päärynäisyys, kukkaisuus ja mausteet. Jälkimaku on ainakin keskipitkä, ellei pitkä. Suuhun jää hiven mantelin kuorten kirpakkuutta muistuttamaan käsillä olevasta lajikkeesta.

Tasapainoinen, aromeiltaan kompleksisuutta tavoitteleva, keskitäyteläinen ja silti raikkaan hedelmäinen viini. Erinomainen ruokaviini hapokkuutensa ja hedelmänsä tähden. Suosittelen.


Tiedot
Hinta: EUR 16.98 Alkossa, tuotenumero 505767 
Maa ja alue: Italia, Friuli Venezia-Giulia, Collio DOC
Rypäleet: 100% Friulano
Alc vol: 12,5%
Valmistaja: Livon


Valkoviiniä kaloille - tai kinkulle!

Jouluisten lohikalojen kanssa syytä valita runsaan hedelmäinen ja samalla hapokas valkoviini, jotta viini ei valahda ontoksi täyteläisen ruoan rinnalla. Siksi suosittelen nimenomaan Italian Friulin Collion alueen valkoviinejä joulun kalaviineiksi – ovathan ne usein juurikin raikkaita, hapokkaita ja nuorekkaan hedelmäisiä. Alueen viinit ovat maailmanluokan laadustaan huolimatta vähemmän tunnettuja, koska italialaiset juovat Collion viinit hyvällä ruokahalulla ennen kuin ne ehtivät vientiin. Livon Friulano on juuri sopivan hapokas, paikallisesta rypäleestä Friulanosta tehty, runsaan hedelmäinen, tyylikkään mineraalinen ja aromeiltaan vivahteikas viini joulupöytään. Jos et ole punaviinin ystävä, tämä viini kantaa kinkunkin kaverina.

Vaikka Alkon valikoimasta löytyykin valitettavan niukalti friulilaisia, löytyy sieltä onneksi tämä varsin pätevä Friulano. Livon on suuri tuottaja 5000 hehtaarin kokonaispinta-alallaan. Kuitenkin heidän tavoitteenaan on tehdä korkeinta mahdollista laatua suurista volyymeistä huolimatta.


sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Sokea kanakin löytää Syrah’n - eli Sokkopullo paljastuu

Sokkopullo, sokkomaistelu, viiniblogi, Chilen viinit, eritätin hyvät viinit, jouluviinit, Leyda, punaviinit
Vina Leyda Single Vineyard Canelo Syrah 2013. Kuva: Alko.

Sokea kanakin löytää Syrah’n - eli Sokkopullo paljastuu

Oho, ystävät hyvät. Nyt osui Leidillä Vindirektin Sokkopullon veikkaus sen verran nappiin, että hän on itsekin siitä vähän pöllämystynyt! Kertaus on opintojen äiti. Eli ensin yhteenveto siitä, mitä Leidi sanoi viinistä, ja sitten Sokkopullon toimittaneen Vindirektin paljastus viinin identiteetistä yhdistettynä Alkon luonnehdintaan. (Leidin tarkemman sokkoanalyysin löydät halutessasi täältä.)


Leidi sanoi (sokkona)

Veikkaus: Chilen Shiraz vuosikertaa 2013.

Perustelut veikkauksen taustalla:

1. Uusi maailma (makeasävyinen vaniljainen tammi, konsentroitunut hedelmä, osin keittyneet tummat marjat ja hedelmät).

2. Ei välttämättä kuitenkaan kuumin mahdollinen uuden maailman ilmasto, koska tyyli on pippurinen, osin yrttinen eikä läpeensä keittynyt hedelmältään: esimerkiksi viileämmät Australian osat? Tai Chilen Casablanca tai San Antonio? Uuden Seelannin Hawkes Bay?

3. Eläin ja maa ovat läsnä. Nahka. Australiassa annetaan esimerkiksi Barossassa Brettanomycesin tehdä tehtävänsä, minkä seurauksena Shiraz-viinit voivat suorastaan löyhkätä hikinahalle. Mutta onko eläin kylliksi eläimellinen tämän ollakseen Barossasta?

4. Shiraz. Tummat hedelmät, pippuri, lakritsi ja nahka. Täyteläiseen taittuva korkea-alkoholinen rakenne. Olen taipuvainen sanomaan, että tämä on Shiraz. 


Vindirekt sanoo



Alko luonnehtii

Täyteläinen, tanniininen, mustaherukkainen, boysenmarjainen, oliivinen, mausteinen, tamminen. Rypäleet poimittiin käsin ja viini kävi avonaisissa terästankeissa. Viini kypsyi 14 kuukautta tammitynnyreissä ja 4 kuukautta pulloissa. Tuottajan mukaan  viini kestää oikein säilytettynä n. 7 vuotta vuosikerrasta. Hinta 14,48.


Jälkiviisautta

Pelkästään tuurista tässä sokkomaistelussa ei onneksi ollut kyse. Vaikka en ollut koskaan maistanut aiemmin tätä nimenomaista viiniä, onnekseni olin saanut WSET3 koulutuksessa oppia Chilen viineihin intohimoisesti perehtyneeltä Alessadra Fediltä. Oli oikein mukava huomata, että jotain on tullut opittuakin, ja että sokea kanakin löytää Syrah’n (eli Shiraz’n kuten rypälettä uudessa maailmassa tavallisemmin kutsutaan)!


tiistai 8. joulukuuta 2015

Viinibloggaajien yhteishaaste - Sokkopullo!

Sokkopullo!

Se on sokkopullo!

Kiitos ystävällisen viinin maahantuojan Vindirektin, viinibloggaajien remmi saattoi yhdessä toteuttaa sokkomaistamishaasteen. Salaperäinen viinipullo ilmaantui itse kullekin kysymysmerkillä ryyditetyssä pakkauspussissa, josta edelleen kaivautui esiin etiketistään vapautettu anonyymi puteli. Jopa pullon avaamiseen joutui käyttämään assistenttia, jotta edes korkista ei lisäinformaatiota vahingossa tihkuisi. Wau. Tykkäsin tavattomasti tästä settingistä, koska sokkomaistaminen jos mikä on kiehtovista kiehtovin haaste viinin aromeihin hurahtaneelle Leidille.

Ideana on, että postaamme kaikki sokkopullo blogipostauksemme samanaikaisesti, jotta emme vaikuttaisi toinen toistemme arvioihin. Ja te, arvon lukijat, saattekin tämän projektin tuloksena lukuisia objektiivisia arvioita yhdestä ja samasta viinistä, joita on sitten hauska vertaillen lukea. Jokaisen viininmaistajan aivoapparaatti on subjektiivinen havainnoissaan, joten arviot poikkeavat eittämättä toisistaan. Ja varmasti yhteneväisyyksiäkin löytyy, kun ryhmittymä koostuu runsaasti maistamiskokemusta kartuttaneista henkilöhahmoista. Mutta ennen kaikkea: sokkomaistaminen on todella haastava laji, ja oikeaan osuminen vaatii tavattomasti maistamiskokemusta. Joten jos tämä menee nyt aivan puihin niin otan sen puhtaasti opin kannalta. Varmistelu on tylsää - menköön mieluummin yksityiskohtaisesti suohon kuin epämääräisesti metsään!

Tavallisesti kerron teille maistamieni viinien taustoista, valmistusmenetelmistä ja tekijöistä, mutta koska tällä kertaa en yhtään tiedä, minkä kanssa olen tekemisissä, kirjoitankin arviooni auki tavallisuudesta poiketen maistamisprosessini etenemisen ja siinä eteen tulleet pohdinnat ja päättelyketjut. Ja kun muutaman päivän päästä saan tietää, mikä viini oli kyseessä, postaan sokkopullon identiteetin luonnollisesti tiedoksenne.  Jännittävää!


Yhteenveto

4/5 - erittäin hyvä viini

Viinin syvässä, rubiininpunaisessa värissä on aikalailla sinistä taitetta. Sinisyys ei kuitenkaan ole niin runsasta, että kutsuisin väriä purppuraiseksi. Asetun rajamaastoon, rubiininpunaisen puolelle. Sinerrys viittaa nuoreen viiniin. Jo värin syvyys ja sävy sulkevat muutamia merkittäviä rypäleitä olennaisesti pois - tämä tuskin on Pinot Noir, tämä tuskin on Nebbiolo.

Tuoksu on intensiteetiltään voimallista keskitasoa, ja verrattain kompleksinen, olkoonkin että primaari- ja sekundaariaromivetoinen: tummat hedelmät, kuten runsas tumma kirsikka, karhunvatukka, luumu ja mehuksi keitetty mustaherukka johtavat tuoksussa. Hedelmien rinnalla kulkevat selkeät tammen vanilja ja mustapippurinen mausteisuus. Tuoksussa on myös lakritsaa ja yrttisyyttä, sekä vivahteikkuutta tuovia kehittyneempiä eläimellisiä elementtejä: nahkaisuutta, eläintä, hiven hikeä, olisiko siellä suorastaan hikistä satulaa? Aromaattisesti tämä viini olisi mielestäni kehittymisvaiheessa.

Hedelmävetoisuus, hedelmätuoksujen kypsyys, jopa keitetyn mehun tuoksu vievät mietteeni uuteen maailmaan, kuten myös  tammen rohkea käyttö ja sen makea mausteisuus  (amerikkalainen tammi?). Hyörin ja pyörin mielikuvissani Etelä-Rankassakin kotvan, mutta sitten totean, että tammisuus on väärää luonteeltaan.

Pippurinen mausteisuus on muutamille rypälelajikkeille tyypillinen piirre. Grenachen mausteet ovat kuitenkin valkopippurisia ja hedelmät punaisia. Shiraz on mausteprofiililtaan mustapippurinen. Cabernet Sauvignoniin sopisi tuo keitetyn mustaherukan aromi, mutta muutoin viinissä on kovin vähän CS:lle tyypillisiä piirteitä: hapokasta ja tanniinista kovuutta, vihreyttä, mentolinomaista yrttiä. Tokihan CS:n ilmiasu vaihtelee kasvuympäristön mukaan. Ei ole poissuljettua, että kyseessä olisi sekoite, jossa CS olisi läsnä.

Kielenpäällä viini on runsaan keskitäyteläinen ellei suorastaan täyteläinen, kuiva, runsaan hedelmäinen ja keskihapokas. Tanniinien laatu on varsin kypsä ja hienojakoinen, joten arvioin tanniinien määräksi keskitasoinen plus, mutta niitä saattaa olla myös salakavalan paljon. Suu ei kuitenkaan jää kuivattelemaan viinin jälkeen kuin kohtalaisesti. Alkoholia viinissä on  määrällisesti paljon (14% tai enemmän), tai ainakin medium plus (13,5-14%), ja se jää hivenen polttelemaan. Tässä sekoittavana tekijänä taas on viinin mausteinen luonne, joka yhtälailla tuntuu viinin jälkimaussa, ja on lopulta vaikea sanoa kuinka suuri osa poltteesta on alkoholista kuinka paljon taas pippurisesta rotundone-yhdisteestä. Huolimatta runsaasta alkoholista viini on kuitenkin hyvässä tasapainossa konsentroituneen hedelmäisyytensä ja kyllin kantavan happorakenteensa ansiosta.  Suussa maun johtavat aromit ovat tummat hedelmät, nahka, tammi ja pippurinen mausteisuus. Jälkimaku on reilusti keskipitkä, pippurinen ja karhunvatukkainen.


Pohdinta ja päätelmä

Kaikki tämä yhteenlaskettuna johtaa minut sanomaan seuraavaa:

1. Uusi maailma (makeasävyinen vaniljainen tammi, konsentroitunut hedelmä, osin keittyneet tummat marjat ja hedelmät).

2. Ei välttämättä kuitenkaan kuumin mahdollinen uuden maailman ilmasto, koska tyyli on pippurinen, osin yrttinen eikä läpeensä keittynyt hedelmältään: esimerkiksi viileämmät Australian osat? Tai Chilen Casablanca tai San Antonio? Uuden Seelannin Hawkes Bay?

3. Eläin ja maa ovat läsnä. Nahka. Australiassa annetaan esimerkiksi Barossassa Brettanomycesin tehdä tehtävänsä, minkä seurauksena Shiraz-viinit voivat suorastaan löyhkätä hikinahalle. Mutta onko eläin kylliksi eläimellinen tämän ollakseen Barossasta?

4. Shiraz. Tummat hedelmät, pippuri, lakritsi ja nahka. Täyteläiseen taittuva korkea-alkoholinen rakenne. Olen taipuvainen sanomaan, että tämä on Shiraz. En usko kuitenkaan, että CS:aa on joukossa, vaikka herukkaa löytyykin. Suattaap’olla tai suattaap’olla olemattaki.

Koska ihmisen on veikattava jotain sanon: Chilen Shiraz vuosikertaa 2013. Mutta jätän option Etelä-Australian tai Victorian hiukan viileämpien ilmastojen Shirazille. Tämä viini on laadukas, hyvin tehty ja sillä on ikääntymispotentiaalia, olkoonkin että se on nuorekkuudestaan huolimatta valmista nautittavaksi jo nyt.

Annoin lopuksi Mösjöönkin maistaa viiniä, koska olen kiltti enkä nihkeä. Kuitenkin maistelin ensin yksin omassa luolassani, kirjoitin notesini (kuva ohessa) ja tein johtopäätökseni ettei hän päässyt vaikuttamaan lopputulokseen. Sitten annoin Mösjöön ilmaista itseään. Hänen mielestään ehdottomasti uuden maailman viini ja hän laittoi kaikki pelimerkkinsä Chilelle. Jännitys tiivistyy, kohta tiedämme, hyvät ystävät!


Leidin tasting note à la sokkopullo.


Sokkopullon arvioivat myös:
Rypäleistä viis
Viiniministeri
Loppasuut
Copatinto