Barolo-illan kattaus deliziosa. |
Maistelussa Barolon
vuosikerrat 2005, 2008, 2009 ja 2010
Kävin ilahduttavassa illanvietossa, jossa sain vertikaalisesti
maistella Fenocchion ja Cappellanon Baroloita eri vuosikerroilta. Tällaisessa
maistelussa vuosikertojen yksilöllisten sääolosuhteiden vaikutukset herkkään
Nebbioloon tulevat hienosti esiin. Toisaalta on todettava, että tuottajista etenkin
Fenocchio on saanut viiniammattilaisilta kiitosta johdonmukaisesta kyvystään
tuottaa laatuviiniä vaikeidenkin sääolosuhteiden vuosina, joten mitään pommia
vastaan ei tullut, vaikka sainkin palaatilleni myös sääolosuhteiltaan vaikeiden
vuosikertojen 2005 ja 2009 viiniä.
2010 vuosikerta oli
Barololle juhlaa
Vuosikerta 2010 oli Barololle huikea. Kaikki asettui
kohdalleen kuin Strömsössä: kasvukausi oli viileänpuoleinen ja pitkä. Näin rypäleet
saavuttivat tasaisen kypsyyden ja säilyttivät happonsa, mikä on olennaista
ikääntymiskykyä silmällä pitäen. Tämän lisäksi vuorokauden sisäinen lämpötilavaihtelu
oli syyskuussa optimaalisen suurta, minkä johdosta rypäleet saavuttivat
kompleksisen aromikkuuden ja täyden kypsyyden. Syntyi hienossa tasapainossa
olevia viinejä, jotka ovat hedelmäisiä ja kypsiä jo varhain juotavaksi, mutta myös happorakenteeltaan ja aromien kirjoltaan ikääntymisen kannalta erittäin
lupaavia.
Ensimmäinen Barolo on illan ainoa idän ja lännen sekoite,
jossa on Nebbioloa niin Monforte D’Albasta kuin Barolostakin. Tavoitan tästä
väriltään kevyen rubiininpunaisesta, tiileen taittavasta viinistä niin
Barolon kukkeaa eleganssia – kukkaisuutta, ruusuja ja orvokkeja – kuin
Monforten tiukkaa ryhtiäkin. Suutuntuma on keskitäyteläinen, hyvin
hedelmäinen, jopa pyöreä. Rakenteeltaan napakkatanniininen, keskihapokas viini jättää
kepeän elegantin vaikutelman. Vaikka jälkimaku on pitkä, ei viini ole
kuitenkaan illan kompleksisin heijastuma 2010 hengessä.
Fenocchio Barolo Bussia
2010
Seuraavaksi vuorossa on samaisen tuottajan cru-viini Bussian
viinitarhoilta, Monforte D’Albasta, edelleen 2010 vuosikertaa. Kuten
Monforten viiniltä voi odottaakin, nyt vastassa on konsentroituneempi viini.
Liekö sitten Bussian crun ansiota, nyt myös aromit ovat upean moniuloitteiset. Kirsikan,
vadelman ja kukkien ohella tuoksussa on runsaasti kehittyneisyyttä: kuivattuja
hedelmiä, rusinaa ja fariinisokeria. Eläimellisiäkin aromeja, kuten nahkaa sekä
syvempää parfymaattista kukkaista ulottuvuutta nousee esiin. Suutuntuma
tässäkin viinissä on keskitäyteläinen, mutta nyt tanniinit ovat hyvin kuivattavat
ja hedelmäisyys vähäisempää kuin edellisessä. Jälkimaku on huikean pitkä ja
kirsikkainen. Todellinen laatuviini. Jos tämä saisi aikaa, voisi rakenne olla
vielä miellyttävämpi ja bouquet todella monikerroksinen.
Vuosikerta 2009 –
epätasaista kypsymistä
Ilmaston lämpeneminen on tuottanut haasteensa Barololle.
Vaikka ylipäätään säätilat ovat muuttuneet tasaisemmiksi ja - kiitos tämän - 2000-luvulla on ollut runsain mitoin hienoja Barolo-vuosia, on joukossa myös
ollut ylikuumia vuosia kuten 2003 ja 2009. Ongelmaksi 2009 muodostui rypäleiden
epätasainen ja liian varhainen kypsyminen. Epätasaisuus tuotti viineihin
raakoja ja ylikypsiä sävyjä yhtä aikaa, ellei viinintekijä ollut taitava. Taitoa
on esimerkiksi suojata rypäleitä niin, että ne kypsyisivät tasaisemmin tai
heittää sumeilematta raa’at pois, kun muut rypäleet ovat optimaalisesti
kypsyneitä. Hyvin monet Barolon tekijät valitettavasti jättivät taitavammat
ratkaisut sikseen. Sen sijaan he yrittivät maskeerata raakoja sävyjä käyttämällä
uutta tammea. Tuloksena oli vähemmän klassisia Baroloita, ja enemmän
tavanomaisia, ”kansainvälisiä” punaviinejä. Myöskin ikääntymispotentiaali on
heikko näissä happonsa usein ylikypsyyden vuoksi taittaneissa viineissä, joissa
on heikko aromaattinen kompleksisuus rypäleiden varhaisen poiminnan vuoksi.
Fenocchio sai poikkeuksellisen hyvää palautetta täysin pätevästä Barolostaan
vuodelta 2009. Olen silti havaitsevinani huomattavasti enemmän tammea tässä
viinissä kuin muissa Fenocchion, yleensä traditionalistisissa, Baroloissa. Mene
ja tiedä.
Fenocchio Barolo
Bussia 2009
Aromien kirjo jää huomattavasti ohuemmaksi kuin
aikaisemmissa viineissä, olkoonkin että tuoksussa myöskin edellisestä viinistä
tutut Fenocchion Bussian kuivatut hedelmät tulevat esiin. Nyt hedelmiä sävyttää
voimallinen vanilja. Kuumaan ilmanalaan sopiva täyteläinen ja roteva
suutuntuma, ei tule yllätyksenä. Kuitenkin runsas alkoholi, hedelmäisyys ja
kyllin ryhdikkäät tanniinit ovat hyvässä tasapainossa, viini miellyttävää
tuntuu sopivalta nautittavaksi juuri nyt.
Cappellano Barolo
Otin Fiorin 2009
Edellinen 2009 viini tuli itäpuolen Monfortesta, Bussiasta,
kun tämä saapuu puolestaan itäpuolen Serralungan Gabuttista. Vaikean
vuosikerran saavutukseksi tyyli on suorastaan klassinen. Kukkia löytyy tuoksusta
runsaasti, jopa parfyymiset mittasuhteet saavuttavalla tavalla. Tavoitan niin
tuoretta kuin säilöttyä kirsikkaa. Väriltään ja rakenteeltaan viini on
tummaa, konsentroitunutta sekä
ryhdikkään tanniinista ja hapokasta, mikä istuu Barolon itäpuolelle.
Happorakenne on kypsä ja miellyttävä.
Vuosikerta 2008 –
napakka happorakenne
Tämä ei ollut hassumpi vuosikerta Barolossa. Ei käänteen
tekevä, mutta läsnä ei ollut suuria katastrofin aineksiakaan. Kovin sateinen
kevät muuttui homeuhkaa viistäen kuumaksi loppukesäksi ja sopivan viileäksi,
lämpösykliltään vaihtelevaksi syksyksi. Näin syntyi hyvän happorakenteen
rypäleitä, jotka tuottivat tasapainoisia viinejä.
Fenocchio Bussia
Riserva 2008
Fenocchiolla on tapana valita vain YKSI lupaavin Bussia-tynnyrinsä
(4000 litraa) Riserva-kypsytykseen, joka jatkuu vuotta muun Barolon kypsytystä pidempään.
Nyt maistelussa tämän kypsyttelyn voikin havaita kuivattujen hedelmien aromien
yhä syvempänä kerroksellisuutena. Esille nousevat rusinat, viikunat, aprikoosit
ja intesiivinen kukkainen parfyymi. Syvemmältä löytyy vielä hikeä,
mausteisuutta, lakritsia ja nahkaa. Suutuntuma on edelleen räväkän tanniininen,
täyteläisyydestään huolimatta kuitenkin tasapainoinen ja elegantti. Suu
suorastaan täyttyy kuivattujen hedelmien aromeista ja kypsistä, miellyttävän
hienojakoisista tanniineista.
Cappellano Barolo Otin Fiorin 2009 ja 2005. |
Vuosikerta 2005 - kuivuus koetteli
Cappellano Barolo
Otin Fiorin 2005
Vuosikerta 2005 oli vaikea kuumuuden ja ennen kaikkea suuren
kuivuuden vuoksi. Cappellano on tuottajana kuitenkin koulinut köynnöksensä.
Tilalla on ainaa käytetty täysin luomumenetelmiä, joten köynnöksiä ei ole
avustettu, vaan ne ovat ikään kuin oppineet selviytymään vaikeissakin
olosuhteissa. Kenties siksi tässä hienossa viinissä on kuumista olosuhteista
huolimatta aromien kompleksisuutta: punaista ja tummaa kirsikkaa, kukkia,
seetriä, savua ja tupakkaa. Serralungalle sopien täyteläinen ja suuri rakenne
on tiivis, ryhdikäs ja silti elegantti. Tiukan konsentraation ohella tarjolla
on edelleen hedelmäisyyttä. Jälkimaku jatkuu pitkään.
***
Näin päättyy Barolon syväluotaus tältä erää. Tiedossa on kuitenkin vielä erään jumalaisen Barolon arvio, jonka aion suristaa sormenpäilläni aivan lähiaikoina. Sen jälkeen keskitytään jo muihin teemoihin, esimerkiksi kesäisiin viinibaarivinkkeihin. Mitään en silti lupaa - eihän sitä koskaan tiedä, milloin on taas aika palata Baroloon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti