sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Sokea kanakin löytää Syrah’n - eli Sokkopullo paljastuu

Sokkopullo, sokkomaistelu, viiniblogi, Chilen viinit, eritätin hyvät viinit, jouluviinit, Leyda, punaviinit
Vina Leyda Single Vineyard Canelo Syrah 2013. Kuva: Alko.

Sokea kanakin löytää Syrah’n - eli Sokkopullo paljastuu

Oho, ystävät hyvät. Nyt osui Leidillä Vindirektin Sokkopullon veikkaus sen verran nappiin, että hän on itsekin siitä vähän pöllämystynyt! Kertaus on opintojen äiti. Eli ensin yhteenveto siitä, mitä Leidi sanoi viinistä, ja sitten Sokkopullon toimittaneen Vindirektin paljastus viinin identiteetistä yhdistettynä Alkon luonnehdintaan. (Leidin tarkemman sokkoanalyysin löydät halutessasi täältä.)


Leidi sanoi (sokkona)

Veikkaus: Chilen Shiraz vuosikertaa 2013.

Perustelut veikkauksen taustalla:

1. Uusi maailma (makeasävyinen vaniljainen tammi, konsentroitunut hedelmä, osin keittyneet tummat marjat ja hedelmät).

2. Ei välttämättä kuitenkaan kuumin mahdollinen uuden maailman ilmasto, koska tyyli on pippurinen, osin yrttinen eikä läpeensä keittynyt hedelmältään: esimerkiksi viileämmät Australian osat? Tai Chilen Casablanca tai San Antonio? Uuden Seelannin Hawkes Bay?

3. Eläin ja maa ovat läsnä. Nahka. Australiassa annetaan esimerkiksi Barossassa Brettanomycesin tehdä tehtävänsä, minkä seurauksena Shiraz-viinit voivat suorastaan löyhkätä hikinahalle. Mutta onko eläin kylliksi eläimellinen tämän ollakseen Barossasta?

4. Shiraz. Tummat hedelmät, pippuri, lakritsi ja nahka. Täyteläiseen taittuva korkea-alkoholinen rakenne. Olen taipuvainen sanomaan, että tämä on Shiraz. 


Vindirekt sanoo



Alko luonnehtii

Täyteläinen, tanniininen, mustaherukkainen, boysenmarjainen, oliivinen, mausteinen, tamminen. Rypäleet poimittiin käsin ja viini kävi avonaisissa terästankeissa. Viini kypsyi 14 kuukautta tammitynnyreissä ja 4 kuukautta pulloissa. Tuottajan mukaan  viini kestää oikein säilytettynä n. 7 vuotta vuosikerrasta. Hinta 14,48.


Jälkiviisautta

Pelkästään tuurista tässä sokkomaistelussa ei onneksi ollut kyse. Vaikka en ollut koskaan maistanut aiemmin tätä nimenomaista viiniä, onnekseni olin saanut WSET3 koulutuksessa oppia Chilen viineihin intohimoisesti perehtyneeltä Alessadra Fediltä. Oli oikein mukava huomata, että jotain on tullut opittuakin, ja että sokea kanakin löytää Syrah’n (eli Shiraz’n kuten rypälettä uudessa maailmassa tavallisemmin kutsutaan)!


2 kommenttia:

  1. Pakko tässä mainita, että Australialaisissa viineissä ei missään nimessä tyypillisesti tavata brettaa - päin vastoin, australialaiset viinintekijäthän suhtautuvat suorastaan hysteerisesti brettaan ja pyrkivät eliminoimaan kaikki mahdollisuudet brettatartuntaan niin tehokkaasti kuin mahdollista.

    Poikkeuksia toki tähän on, kuten esim. Hill of Grace Shiraz, joka on tullut kuuluisaksi osittain juuri brettaisesta aromimaailmastaan. Yleistä tämä kuitenkaan ei tuolla päin ole; esimerkiksi en muista olenko itse koskaan tavannut ainuttakaan brettaista aussi-Shirazia! Ja olen kyllä elämässäni muutaman Barossa Shirazin ehtinyt kulauttaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietoa on monenlaista! Itse olen toistuvasti törmännyt juuri Barossan Shiraz'n luonnehdintaan "hikisen satulan" tuoksuisena "positiivisena" Brett-vaikutteisena tyyppiviiniesimerkkinä. Meillä on Otto eri lähteet! Tosi on, että australialainen viiniteollisuus pääsääntöisesti suhtautunee nykyään Brettanomycesiin amerikkalaisten tapaan pitäen Brett-vaikutetta viinissä virheenä - sen sijaan, että olisi kyse tyylistä (kuten vanhassa maailmassa tyypillisimmen ajatellaan). En siis ollenkaan väitä, että Australialaiset Shiraz't olisivat mitenkään yleisesti Brett-vaikutteisia. Vaan sanon, että Australiassa on alueita, joiden tyyliin kyseinen vaikute on kuulunut ja kuuluu siinä määrin yhä, että sitä pidetään alueella merkittävänä tyylinä.

      Oli miten oli, Brett on minusta viehättävää pieninä konsentraatioina (tyyli), kun taas se pilaa viinin ollessaan aromikirjossa yliedustettuna (virhe). Brettanomycesiä on eri kantoja, joiden tuottamien yhdisteiden profiili on erilainen eri puolilla Australiaa. Myös rypäle vaikuttaa siihen, millaisena Brett aistitaan viinissä. Hifistelijät voivat halutessaan lukea aiheesta lisää Decanterin Brett-jutusta ja AWRI:n (Australian Wine Research Institute) sivuilta:

      http://www.decanter.com/features/the-misunderstood-world-of-brettanomyces-246861/

      http://www.awri.com.au/industry_support/winemaking_resources/frequently_asked_questions/brettanomyces-faq/

      Poista